Otin
tuossa puhelimen kouraani ja soitin Hämeenlinnan psykiatriselle,
tarkemmin sanottuna sille lekurille jonka vastaanotolla kävin pari
kertaa ja joka määräsi minut psykologisiin testeihin ja kirjoitti
lausunnot ja niin edelleen. Minun piti tiedustella siltä
verikokeiden tuloksia... Huvitti kun se tunnisti minut heti kun olin
sanonut nimeni, ilmeisesti olin jäänyt mieleen, heheh. Verikokeiden
tulokset olivat aika odotetut, kolesteroli nyt on pikkuisen koholla
mutta minä en kyllä välitä siitä hittoakaan. Kilpirauhasarvot
olivat normaalit, ja se olikin hyvä että ne tarkistettiin, sillä
itsellekin oli jo aikoja sitten tullut mieleen että voisikohan tällä
jatkuvalla väsyneisyydellä ja saamattomuudella olla jotain
tekemistä kilpirauhasen kanssa. Mutta eipä näemmä ole.
Myös
eiliset kysymykset saivat ainakin osittaisia vastauksia, sillä tämän
tohtorismiehen mukaan tuleva lääkärikäynti on sellainen jossa
suunnitellaan sitä terapiaa. Se oli mukava kuulla ja huojensi
mieltäni huomattavasti.
Minä
en yleensä liiemmin kehu lääkäreitä (koska yleensä siihen ei
ole myöskään ollut mitään aihetta) mutta tuo jamppa on kyllä
loistotapaus. Nuori sälli, alunperin virolainen ja todella älykäs.
Etenkin tuo älykkyys hämmästytti, sillä kokemusteni mukaan se ja
lääkärin ammatti eivät todellakaan usein kulje ns. käsi kädessä.
Tyypillinen lääkärihän on itseään jumalana pitävä tolvana,
joka ei suinkaan hoida potilasta vaan diagnoosia joka saattaa olla
oikea tai sitten väärä, miten nyt on satuttukin arpomaan ja
pärstäkertoimen perusteella päättelemään.
Lopuksi
tämä oivallinen lekuri vielä vannotti minua, että kävisin siellä
terapiassa. Minä lupasin käydä ja kyllähän minä käynkin jos
suinkin pystyn.
No comments:
Post a Comment