Monday, September 1, 2014

31.10. 2012


Kävin viemässä kuntoutustukihakemuksen Kelaan. Kiltti täti-ihminen muoviakvaariossaan tsekkasi sen ja sanoi että oikein täytetty, aamen, hallelujaa. Myös lääkärin ja psykologin lausunnot olivat jo löytäneet tiensä Kansaneläkelaitoksen kunnioitusta herättävän tietojärjestelmän sisuksiin! Minulla oli kyllä ne kaiken varalta mukana, sillä kokemus on opettanut että lääkäreihin ei aina ole luottamista ja jos onkin, niin tietokoneet ovat jälleen luku sinänsä.

Eli nyt sitten odotellaan, kuten on odoteltu ennenkin. On odoteltu päätöksiä työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen hylkäämisestä tehdystä valituksesta ja valituksen hylkäämisen vuoksi vakuutusoikeuteen tehdystä valituksesta, sekä työ- että kansaneläkkeen osalta. Ja hylsyä on pukannut! Minulla on jo enemmän hylsyjä kuin Remontti-Reiskalla pakissaan, hahaa. Viimeksi keväällä odoteltiin päätöstä sairauspäivärahasta, jota ei myöskään tullut. Eipä ihme, sillä silloisen lausunnon laatinut psykiatrinplanttu ei pitänyt minun pärstästäni eikä kipakasta ulosannistani - sen havaitsi jo kilometrin päähän. Tänä päivänäkään en tiedä mitä huttua se huruakka lausuntoonsa kirjoitti (potilaan asiathan eivät tietenkään kuulu potilaalle), mutta eipä sillä nyt enää ole väliäkään.

En ole vielä ollenkaan päättänyt mitä teen, jos tämä hakemus ei mene läpi. Ainakaan vakuutusoikeuteen saakka on turha lähteä tappelemaan kahden vuoden mittaisesta kuntoutustuen pätkästä... Mitään en varsinaisesti odota enkä oleta, mutta uskallan kuitenkin hienoisesti toivoa että kuntoutustuki myönnetään. Olisi paljon älykkäämpää olla sairaan statuksella kun kerran on sairas eikä muka työttömänä työnhakijana, ja onhan siellä lääkäriltä ja psykologilta aika jämäkät lausunnot. Mutta älyllä ja logiikallahan ei tietenkään ole näissä asioissa mitään virkaa.

Kaikenlaisia hommia olisi tehtävänä. Huusholli pitäisi imuroida, ja autosta pitäisi tarkistaa öljyt ja lisätä pesunestettä. Mutta enhän minä saa taaskaan mitään aikaan. No, kirjoittaminen sentään näkyy sujuvan, heh heh. Hyvä kun sen lisäksi jaksaa jossain vaiheessa lämmitellä valmisruuan ja lapioida sen kitaansa.

No comments:

Post a Comment