4.10. 2013

Tervehdys, oi kuvitteellinen lukijani. Nyt en olekaan kirjoittanut vähään aikaan ja suurin syy siihen on se, että hommasin uuden tietokoneen ja siinä (tässä) on eri ohjelma kirjoittamista varten kuin vanhassa. On ollut suuri kynnys alkaa kirjoittaa tällä ollenkaan, mutta nyt rohkaisin mieleni ja ajattelin kokeilla. Vaikuttaa omituiselta ja kauhealta ja pelottavalta, ääh.

Tänään on perjantai. Ja jälleen perjantain kunniaksi postilaatikossa vaani kaksi virallisuutta huokuvaa kirjekuorta, kun tulin kirpputorilta. Onneksi ne eivät tällä kertaa sisältäneet kaameaa jobinpostia ja itkua ja hammasten kiristystä, vaan kaikki oli kivasti. Sossusta tuli tieto toimeentulotukihakemuksen hyväksymisestä ja Kelasta kerrottiin että asumistukeni on tarkistettu ja se nousee suurinpiirtein seitsemällä eurolla kuussa.

Yksi Asperger-nettifrendi liitti minut Facebookissa kansainväliseen aikuisten assien ryhmään. Siellä on enimmäkseen tyyppejä Jenkeistä, mutta paljon myös muualta: Australiasta, Briteistä ja sitten täältä pohjolan perukoilta. Siellä on ollut oikein mielenkiintoisia keskusteluja ja mainiota porukkaa, kiva huomata että AS -väen välillä on tuollainen henkinen yhteys asuinpaikkaan katsomatta. Tai siltä se ainakin tuntuu.