Monday, December 29, 2014

22.7. 2013

Nonniin ja nyt on koittanut se odotettu ja taianomainen hetki, jolloin herttuvatar Cätherine on suljettu lukkojen taakse johonkin sairaalaan punnertamaan sisuksistaan kuninkaallista kersaa. Tästähän oli tietenkin puhetta netissä, ja minä sanoin toivovani että kunpa syntyisi kaamea friikki tahi muu mutantti! Siinäpä sitten saisivat tehdä siitä kivoja söpöstelyjuttuja viikkolehtiin ja kevennyksiä Kympin uutisiin. "Oi kun hieno kärsä vauvalla, ihan on isänsä näköinen"! "Niin ja tuo otsasta sojottava räpylä on tosi kätevä sitten kun pitää aikuisena kätellä arvovaltaisia pönöttäjävieraita".

Mutta myöhemmin sanoin vähintään yhtä tosissani, että minua säälittää se kakara. En juuri tunne sääliä ihmisolentoja kohtaan mutta sitä penskaa säälin... Lapsiparka syntyy pahaa-aavistamattomana ja viattomana megaluokan julkkikseksi, jota vahdataan maailman joka kolkassa vaikkei sillä edes olisi sitä otsaräpylää. "Kattokaa nyt, kuninkaallinen penska"! Ja sama paska jatkuu koko eliniän, juntit töllöttää ja paparazzit jahtaa ja toimittajat salakuuntelee. Tuo jos mikä on sairasta touhua, raivostuttavaa suorastaan. Jos tuommoisessa on jonkun mielestä jotain hienoa, niin voi vitulla päähän.

Ihmetellä täytyy myös niitä typeriä ja itsekkäitä monarkkivanhempia, jotka saattavat maailmaan ihmisen joka on tuomittu joutumaan tuollaiseen pyöritykseen. Jos minun vanhempani olisivat jotakin kuninkaallisia tai muita superjulkimoita niin en ikinä antaisi niille anteeksi sitä että ovat ryhtyneet lisääntymispuuhiin, perkele. Ja sitten haukkuisin kaikki toimittajat ja kyylät ja tavis-torvelot pataluhaksi ja lähtisin loppuiäkseni johonkin helvetinkuuseen eristäytymään, korkeintaan voisin muutaman kerran vuodessa lähetellä sieltä jotakin pirullisia julkilausumia.

No comments:

Post a Comment