25.4. 2013

Tulipa nyt sitten kuitenkin katsottua niitä vihapuheohjelmia. Aijai kuinka tulivatkaan rakkaat yläasteajat mieleen! Ne tyypit siellä vieläpä ihan OIKEASTI tiesivät missä minä asun ja ihan oikeasti löivät. Mutta en minä silti ikinä antanut niille kusimulleille ja älykkyysrajoitteisille aivokääpiöille periksi.

Enkä ole antanut periksi netissäkään. Olen ollut jo suurinpiirtein kymmenen vuoden ajan tosi aktiivinen kirjoittaja enkä ole säästellyt sanojani. Joskus on sitten tullut vähän kiukkuisempaakin yhteydenottoa, joihin olen vastannut heti ja samalla mitalla! Minulla ei ole juuri muita taitoja kuin tämä sanan säilällä huiskiminen, mutta se sujuu sitten sitäkin paremmin... Monta kertaa on käynyt niin, että avautuja on pyytänyt anteeksi. Tosin täytyy sanoa, että nuorempana olin niin typerä mouho että kyllä minua jouti vähän haukkuakin.

Mietin sitäkin, olenko itse syyllistynyt netissä vihaiseen puheeseen. Varmasti olen ja monta kertaa, mutta en minä mitään semmoista ole tehnyt että alkaisin raivota joillekin yksittäisille ihmisille. Kiukkuisia palautteita olen kyllä pistänyt esim. puolueille ja yrityksille, mutta niissäkin olen koittanut vittuilla mahdollisimman tyylikkäästi rahvaanomaisen räyhäämisen sijaan.

Minä vihapuhuisin paljon mieluummin livenä! Siinä olisi sitä kaivattua henkilökohtaista otetta, yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä kun pääsisi oikein naamatusten haukkumaan. On se vain helkkarin hyvä, että tuolla Riksussa tai Oitissa käydessään näkee niin harvoin poliitikkoja tai ministereitä tai rap-"muusikoita" tai skientologi-julkkiksia, siinä voisi jo vihapuhetta tulla jos sellainen tallaisi raitilla vastaan. Ei ole näkynyt EK:n tai Talvivaaran toimitusjohtajia, kohudosentteja tai Valtakunnan Virallisia Filosofeja. Vaikka toisaalta en välttämättä edes tunnistaisi niitä kun minulla on tuota kasvosokeutta. Hyvä kun juuri tunnistan oman naamani peilistä.