Tavis-ihmisille
varmaan normisettiä jonka suorittaminen ei sen kummemmin mietitytä,
mutta meikäläiselle tuollainen on varsinainen saavutus. Toista oli
silloin aikoinaan kun jo pelkkä kaupassa käynti oli niin suuren
tuskan takana ettei ollut puhettakaan siitä että samalla reissulla
olisi pitänyt tehdä vielä jotain muutakin!
Toimintakyky
on nyt ollut aika hyvä, kuten yleensäkin keväisin. Ja sitten kun
saa asioita tehtyä, se vielä ruokkii sitä reipasta ja aikaansaapaa
fiilistä. Sellainen varjopuoli siinä tosin on että alkaa kummasti
pukkelehtia mieleen, että kunpa pääsisi tästä limbosta pois eikä
tarvitsisi käydä jatkuvaa paperisotaa ja olla naimisissa sossun ja
Kelan ja työkkärin ja sairaanhoitopiirin kanssa. Toisaalta on
tietysti ihan hyvä että tuo tulee mieleen (siinä vaiheessa on
syytä huolestua tosissaan jos se lakkaa käymästä ajatuksissa),
mutta liikaa sitä ei sovi miettiä. Muuten käy niin että on pian
entistäkin katkerampi ja kiukkuisempi.
No comments:
Post a Comment