3.1. 2013

Kävelin tänään kauppakeskus Atomin käytävällä määrätietoisesti kohti apteekkia, kun edessäni kulkeva pitkä, iäkkäänpuoleinen, mm. iloisenvärisiin huiviin, polvipituisiin punaisiin sukkiin ja mustiin prätkäbootseihin sonnustautunut mies alkoi karjua olevansa "Bond! James Bond"! Minä kyllä vähän epäilen, että sillä taisi olla identiteettikriisi.

Apteekki oli täynnä väkeä. Sain kehuja käytöstavoistani kun tarjosin istumapaikkaa eräälle vanhemmalle herrasmiehelle jolla puolestaan ei ollut huivia eikä identiteettikriisiä. Tarjoukseni evättiin, mutta ko. herra oli kiitollinen ja totesi että harvinaisia ovat hyvät tavat nykyään. Minä tuumasin siihen, että minä olenkin vähän sellainen jannu että teen kaiken päinvastoin kuin muut - kun toisten tavat huononevat, minun vain paranevat...

Lopulta sain maksetuksi ne laastarini ja fluvoksamiinini ja Pitkon B -vitamiinit. Kotiin tullessa käytiin heti Pötkylän kanssa ulkoilemassa ihan pidemmän kaavan mukaan, kun oli niin hieno keli. Pötkö mennä pönki tyytyväisenä pitkin poikin kissanjälkiä haistellen ja minä viipotin perässä Hofnari suussa.

Viime yönäkin päästiin pitkästä aikaa oikein reippaalle ja täysimittaiselle kävelylle, kun ei tuullut kuin hurrikaanissa eikä taivaalta satanut vettä, räntää, lunta, ruosteisia kuuden tuuman nauloja tai vanhoja ämmiä. Sen onkin sitten tänään tuntenut kropassaan, kun niska ja hartiat eivät ole olleet laisinkaan niin jumissa kuin normaalisti.